上座部佛教

相应部第 42 相应

Saṁyutta Nikāya 42 · Mahāsaṅgīti Tipiṭaka Buddhavasse 2500

完整原文 · 原生段落SuttaCentral SN42

完整巴利原文 · 稳定分页 当前仅加载第 15 阅读页;保留 Bilara 原生段落标识,每页最多 120 段。

14.4

Tamenaṁ evamāhaṁsu:

sn42.13:14.4
14.5

‘ambho, ayaṁ puriso gahapatissa vā gahapatiputtassa vā musāvādena atthaṁ bhañji,

sn42.13:14.5
14.6

tena naṁ rājāno gahetvā evarūpaṁ kammakāraṇaṁ kārentī’ti.

sn42.13:14.6
14.7

Taṁ kiṁ maññasi, gāmaṇi,

sn42.13:14.7
14.8

api nu te evarūpaṁ diṭṭhaṁ vā sutaṁ vā”ti?

sn42.13:14.8
14.9

“Diṭṭhañca no, bhante, sutañca suyyissati cā”ti.

sn42.13:14.9
14.10

“Tatra, gāmaṇi, ye te samaṇabrāhmaṇā evaṁvādino evaṁdiṭṭhino:

sn42.13:14.10
14.11

‘yo koci musā bhaṇati, sabbo so diṭṭheva dhamme dukkhaṁ domanassaṁ paṭisaṁvedayatī’ti, saccaṁ vā te āhaṁsu musā vā”ti?

sn42.13:14.11
14.12

“Musā, bhante”.

sn42.13:14.12
14.13

“Ye pana te tucchaṁ musā vilapanti sīlavanto vā te dussīlā vā”ti?

sn42.13:14.13
14.14

“Dussīlā, bhante”.

sn42.13:14.14
14.15

“Ye pana te dussīlā pāpadhammā micchāpaṭipannā vā te sammāpaṭipannā vā”ti?

sn42.13:14.15
14.16

“Micchāpaṭipannā, bhante”.

sn42.13:14.16
14.17

“Ye pana te micchāpaṭipannā micchādiṭṭhikā vā te sammādiṭṭhikā vā”ti?

sn42.13:14.17
14.18

“Micchādiṭṭhikā, bhante”.

sn42.13:14.18
14.19

“Ye pana te micchādiṭṭhikā kallaṁ nu tesu pasīditun”ti?

sn42.13:14.19
14.20

“No hetaṁ, bhante”.

sn42.13:14.20
15.1

“Acchariyaṁ, bhante, abbhutaṁ, bhante.

sn42.13:15.1
15.2

Atthi me, bhante, āvasathāgāraṁ.

sn42.13:15.2
15.3

Tattha atthi mañcakāni, atthi āsanāni, atthi udakamaṇiko, atthi telappadīpo.

sn42.13:15.3
15.4

Tattha yo samaṇo vā brāhmaṇo vā vāsaṁ upeti, tenāhaṁ yathāsatti yathābalaṁ saṁvibhajāmi.

sn42.13:15.4
15.5

Bhūtapubbaṁ, bhante, cattāro satthāro nānādiṭṭhikā nānākhantikā nānārucikā, tasmiṁ āvasathāgāre vāsaṁ upagacchuṁ.

sn42.13:15.5
16.1

Eko satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:16.1
16.2

‘natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ, natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko. Natthi ayaṁ loko, natthi paro loko, natthi mātā, natthi pitā, natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī’ti.

sn42.13:16.2
17.1

Eko satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:17.1
17.2

‘atthi dinnaṁ, atthi yiṭṭhaṁ, atthi hutaṁ, atthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, atthi ayaṁ loko, atthi paro loko, atthi mātā, atthi pitā, atthi sattā opapātikā, atthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā, ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī’ti.

sn42.13:17.2
18.1

Eko satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:18.1
18.2

‘karoto kārayato, chindato chedāpayato, pacato pācāpayato, socayato socāpayato, kilamato kilamāpayato, phandato phandāpayato, pāṇamatipātayato, adinnaṁ ādiyato, sandhiṁ chindato, nillopaṁ harato, ekāgārikaṁ karoto, paripanthe tiṭṭhato, paradāraṁ gacchato, musā bhaṇato, karoto na karīyati pāpaṁ.

sn42.13:18.2
18.3

Khurapariyantena cepi cakkena yo imissā pathaviyā pāṇe ekaṁ maṁsakhalaṁ ekaṁ maṁsapuñjaṁ kareyya, natthi tatonidānaṁ pāpaṁ, natthi pāpassa āgamo.

sn42.13:18.3
18.4

Dakkhiṇañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya hananto ghātento chindanto chedāpento pacanto pācāpento, natthi tatonidānaṁ pāpaṁ, natthi pāpassa āgamo.

sn42.13:18.4
18.5

Uttarañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya dadanto dāpento yajanto yajāpento, natthi tatonidānaṁ puññaṁ, natthi puññassa āgamo.

sn42.13:18.5
18.6

Dānena damena saṁyamena saccavajjena natthi puññaṁ, natthi puññassa āgamo’ti.

sn42.13:18.6
19.1

Eko satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:19.1
19.2

‘karoto kārayato, chindato chedāpayato, pacato pācāpayato, socayato socāpayato, kilamato kilamāpayato, phandato phandāpayato, pāṇamatipātayato, adinnaṁ ādiyato, sandhiṁ chindato, nillopaṁ harato, ekāgārikaṁ karoto, paripanthe tiṭṭhato, paradāraṁ gacchato, musā bhaṇato, karoto karīyati pāpaṁ.

sn42.13:19.2
19.3

Khurapariyantena cepi cakkena yo imissā pathaviyā pāṇe ekaṁ maṁsakhalaṁ ekaṁ maṁsapuñjaṁ kareyya, atthi tatonidānaṁ pāpaṁ, atthi pāpassa āgamo.

sn42.13:19.3
19.4

Dakkhiṇañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya hananto ghātento chindanto chedāpento pacanto pācāpento, atthi tatonidānaṁ pāpaṁ, atthi pāpassa āgamo.

sn42.13:19.4
19.5

Uttarañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya dadanto dāpento, yajanto yajāpento, atthi tatonidānaṁ puññaṁ, atthi puññassa āgamo.

sn42.13:19.5
19.6

Dānena damena saṁyamena saccavajjena atthi puññaṁ, atthi puññassa āgamo’ti.

sn42.13:19.6
20.1

Tassa mayhaṁ, bhante, ahudeva kaṅkhā, ahu vicikicchā:

sn42.13:20.1
20.2

‘kosu nāma imesaṁ bhavataṁ samaṇabrāhmaṇānaṁ saccaṁ āha, ko musā’”ti?

sn42.13:20.2
21.1

“Alañhi te, gāmaṇi, kaṅkhituṁ, alaṁ vicikicchituṁ.

sn42.13:21.1
21.2

Kaṅkhanīye ca pana te ṭhāne vicikicchā uppannā”ti.

sn42.13:21.2
21.3

“Evaṁ pasannohaṁ, bhante, bhagavati. Pahoti me bhagavā tathā dhammaṁ desetuṁ yathāhaṁ imaṁ kaṅkhādhammaṁ pajaheyyan”ti.

sn42.13:21.3
22.1

“Atthi, gāmaṇi, dhammasamādhi.

sn42.13:22.1
22.2

Tatra ce tvaṁ cittasamādhiṁ paṭilabheyyāsi. Evaṁ tvaṁ imaṁ kaṅkhādhammaṁ pajaheyyāsi.

sn42.13:22.2
22.3

Katamo ca, gāmaṇi, dhammasamādhi?

sn42.13:22.3
22.4

Idha, gāmaṇi, ariyasāvako pāṇātipātaṁ pahāya pāṇātipātā paṭivirato hoti, adinnādānaṁ pahāya adinnādānā paṭivirato hoti, kāmesumicchācāraṁ pahāya kāmesumicchācārā paṭivirato hoti, musāvādaṁ pahāya musāvādā paṭivirato hoti, pisuṇaṁ vācaṁ pahāya pisuṇāya vācāya paṭivirato hoti, pharusaṁ vācaṁ pahāya pharusāya vācāya paṭivirato hoti, samphappalāpaṁ pahāya samphappalāpā paṭivirato hoti, abhijjhaṁ pahāya anabhijjhālu hoti, byāpādapadosaṁ pahāya abyāpannacitto hoti, micchādiṭṭhiṁ pahāya sammādiṭṭhiko hoti.

sn42.13:22.4
23.1

Sa kho so, gāmaṇi, ariyasāvako evaṁ vigatābhijjho vigatabyāpādo asammūḷho sampajāno paṭissato mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ mettāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati.

sn42.13:23.1
23.2

So iti paṭisañcikkhati:

sn42.13:23.2
23.3

‘yvāyaṁ satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:23.3
23.4

“natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ, natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, natthi ayaṁ loko, natthi paro loko, natthi mātā, natthi pitā, natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā, sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti.

sn42.13:23.4
23.5

Sace tassa bhoto satthuno saccaṁ vacanaṁ, apaṇṇakatāya mayhaṁ, yvāhaṁ na kiñci byābādhemi tasaṁ vā thāvaraṁ vā.

sn42.13:23.5
23.6

Ubhayamettha kaṭaggāho, yaṁ camhi kāyena saṁvuto vācāya saṁvuto manasā saṁvuto, yañca kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjissāmī’ti.

sn42.13:23.6
23.7

Tassa pāmojjaṁ jāyati.

sn42.13:23.7
23.8

Pamuditassa pīti jāyati.

sn42.13:23.8
23.9

Pītimanassa kāyo passambhati.

sn42.13:23.9
23.10

Passaddhakāyo sukhaṁ vedayati.

sn42.13:23.10
23.11

Sukhino cittaṁ samādhiyati.

sn42.13:23.11
23.12

Ayaṁ kho, gāmaṇi, dhammasamādhi.

sn42.13:23.12
23.13

Tatra ce tvaṁ cittasamādhiṁ paṭilabheyyāsi, evaṁ tvaṁ imaṁ kaṅkhādhammaṁ pajaheyyāsi.

sn42.13:23.13
24.1

Sa kho so, gāmaṇi, ariyasāvako evaṁ vigatābhijjho vigatabyāpādo asammūḷho sampajāno paṭissato mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ mettāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati.

sn42.13:24.1
24.2

So iti paṭisañcikkhati:

sn42.13:24.2
24.3

‘yvāyaṁ satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:24.3
24.4

“atthi dinnaṁ, atthi yiṭṭhaṁ, atthi hutaṁ, atthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, atthi ayaṁ loko, atthi paro loko, atthi mātā, atthi pitā, atthi sattā opapātikā, atthi loke samaṇabrāhmaṇā, sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti.

sn42.13:24.4
24.5

Sace tassa bhoto satthuno saccaṁ vacanaṁ, apaṇṇakatāya mayhaṁ, yvāhaṁ na kiñci byābādhemi tasaṁ vā thāvaraṁ vā.

sn42.13:24.5
24.6

Ubhayamettha kaṭaggāho, yaṁ camhi kāyena saṁvuto vācāya saṁvuto manasā saṁvuto, yañca kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjissāmī’ti.

sn42.13:24.6
24.7

Tassa pāmojjaṁ jāyati.

sn42.13:24.7
24.8

Pamuditassa pīti jāyati.

sn42.13:24.8
24.9

Pītimanassa kāyo passambhati.

sn42.13:24.9
24.10

Passaddhakāyo sukhaṁ vedayati.

sn42.13:24.10
24.11

Sukhino cittaṁ samādhiyati.

sn42.13:24.11
24.12

Ayaṁ kho, gāmaṇi, dhammasamādhi.

sn42.13:24.12
24.13

Tatra ce tvaṁ cittasamādhiṁ paṭilabheyyāsi, evaṁ tvaṁ imaṁ kaṅkhādhammaṁ pajaheyyāsi.

sn42.13:24.13
25.1

Sa kho so, gāmaṇi, ariyasāvako evaṁ vigatābhijjho vigatabyāpādo asammūḷho sampajāno paṭissato mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ mettāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati.

sn42.13:25.1
25.2

So iti paṭisañcikkhati:

sn42.13:25.2
25.3

‘yvāyaṁ satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:25.3
25.4

“karoto kārayato, chindato chedāpayato, pacato pācāpayato, socayato socāpayato, kilamato kilamāpayato, phandato phandāpayato, pāṇamatipātayato, adinnaṁ ādiyato, sandhiṁ chindato, nillopaṁ harato, ekāgārikaṁ karoto, paripanthe tiṭṭhato, paradāraṁ gacchato, musā bhaṇato, karoto na karīyati pāpaṁ.

sn42.13:25.4
25.5

Khurapariyantena cepi cakkena yo imissā pathaviyā pāṇe ekaṁ maṁsakhalaṁ ekaṁ maṁsapuñjaṁ kareyya, natthi tatonidānaṁ pāpaṁ, natthi pāpassa āgamo.

sn42.13:25.5
25.6

Dakkhiṇañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya hananto ghātento chindanto chedāpento pacanto pācāpento, natthi tatonidānaṁ pāpaṁ, natthi pāpassa āgamo.

sn42.13:25.6
25.7

Uttarañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya dadanto dāpento, yajanto yajāpento, natthi tatonidānaṁ puññaṁ, natthi puññassa āgamo.

sn42.13:25.7
25.8

Dānena damena saṁyamena saccavajjena natthi puññaṁ, natthi puññassa āgamo”ti.

sn42.13:25.8
25.9

Sace tassa bhoto satthuno saccaṁ vacanaṁ, apaṇṇakatāya mayhaṁ, yvāhaṁ na kiñci byābādhemi tasaṁ vā thāvaraṁ vā.

sn42.13:25.9
25.10

Ubhayamettha kaṭaggāho, yaṁ camhi kāyena saṁvuto vācāya saṁvuto manasā saṁvuto, yañca kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjissāmī’ti.

sn42.13:25.10
25.11

Tassa pāmojjaṁ jāyati.

sn42.13:25.11
25.12

Pamuditassa pīti jāyati.

sn42.13:25.12
25.13

Pītimanassa kāyo passambhati.

sn42.13:25.13
25.14

Passaddhakāyo sukhaṁ vedayati.

sn42.13:25.14
25.15

Sukhino cittaṁ samādhiyati.

sn42.13:25.15
25.16

Ayaṁ kho, gāmaṇi, dhammasamādhi

sn42.13:25.16
25.17

tatra ce tvaṁ cittasamādhiṁ paṭilabheyyāsi, evaṁ tvaṁ imaṁ kaṅkhādhammaṁ pajaheyyāsi.

sn42.13:25.17
26.1

Sa kho so, gāmaṇi, ariyasāvako evaṁ vigatābhijjho vigatabyāpādo asammūḷho sampajāno paṭissato mettāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ mettāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati.

sn42.13:26.1
26.2

So iti paṭisañcikkhati:

sn42.13:26.2
26.3

‘yvāyaṁ satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:26.3
26.4

“karoto kārayato, chindato chedāpayato, pacato pācāpayato, socayato socāpayato, kilamato kilamāpayato, phandato phandāpayato, pāṇamatipātayato, adinnaṁ ādiyato, sandhiṁ chindato, nillopaṁ harato, ekāgārikaṁ karoto, paripanthe tiṭṭhato, paradāraṁ gacchato, musā bhaṇato, karoto karīyati pāpaṁ.

sn42.13:26.4
26.5

Khurapariyantena cepi cakkena yo imissā pathaviyā pāṇe ekaṁ maṁsakhalaṁ ekaṁ maṁsapuñjaṁ kareyya, atthi tatonidānaṁ pāpaṁ, atthi pāpassa āgamo.

sn42.13:26.5
26.6

Dakkhiṇañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya hananto ghātento chindanto chedāpento pacanto pācāpento, atthi tatonidānaṁ pāpaṁ, atthi pāpassa āgamo.

sn42.13:26.6
26.7

Uttarañcepi gaṅgāya tīraṁ gaccheyya dadanto dāpento, yajanto yajāpento, atthi tatonidānaṁ puññaṁ, atthi puññassa āgamo.

sn42.13:26.7
26.8

Dānena damena saṁyamena saccavajjena atthi puññaṁ atthi puññassa āgamo”ti.

sn42.13:26.8
26.9

Sace tassa bhoto satthuno saccaṁ vacanaṁ, apaṇṇakatāya mayhaṁ, yvāhaṁ na kiñci byābādhemi tasaṁ vā thāvaraṁ vā.

sn42.13:26.9
26.10

Ubhayamettha kaṭaggāho, yaṁ camhi kāyena saṁvuto vācāya saṁvuto manasā saṁvuto, yañca kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjissāmī’ti.

sn42.13:26.10
26.11

Tassa pāmojjaṁ jāyati.

sn42.13:26.11
26.12

Pamuditassa pīti jāyati.

sn42.13:26.12
26.13

Pītimanassa kāyo passambhati.

sn42.13:26.13
26.14

Passaddhakāyo sukhaṁ vedayati.

sn42.13:26.14
26.15

Sukhino cittaṁ samādhiyati.

sn42.13:26.15
26.16

Ayaṁ kho, gāmaṇi, dhammasamādhi.

sn42.13:26.16
26.17

Tatra ce tvaṁ cittasamādhiṁ paṭilabheyyāsi, evaṁ tvaṁ imaṁ kaṅkhādhammaṁ pajaheyyāsi.

sn42.13:26.17
27.1

Sa kho so, gāmaṇi, ariyasāvako evaṁ vigatābhijjho vigatabyāpādo asammūḷho sampajāno paṭissato karuṇāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati …pe…

sn42.13:27.1
27.2

muditāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati …pe….

sn42.13:27.2
28.1

Sa kho so, gāmaṇi, ariyasāvako evaṁ vigatābhijjho vigatabyāpādo asammūḷho sampajāno paṭissato upekkhāsahagatena cetasā ekaṁ disaṁ pharitvā viharati, tathā dutiyaṁ, tathā tatiyaṁ, tathā catutthaṁ, iti uddhamadho tiriyaṁ sabbadhi sabbattatāya sabbāvantaṁ lokaṁ upekkhāsahagatena cetasā vipulena mahaggatena appamāṇena averena abyāpajjena pharitvā viharati.

sn42.13:28.1
28.2

So iti paṭisañcikkhati:

sn42.13:28.2
28.3

‘yvāyaṁ satthā evaṁvādī evaṁdiṭṭhi:

sn42.13:28.3
28.4

“natthi dinnaṁ, natthi yiṭṭhaṁ, natthi hutaṁ natthi sukatadukkaṭānaṁ kammānaṁ phalaṁ vipāko, natthi ayaṁ loko natthi paro loko, natthi mātā natthi pitā natthi sattā opapātikā, natthi loke samaṇabrāhmaṇā sammaggatā sammāpaṭipannā ye imañca lokaṁ parañca lokaṁ sayaṁ abhiññā sacchikatvā pavedentī”ti.

sn42.13:28.4
28.5

Sace tassa bhoto satthuno saccaṁ vacanaṁ, apaṇṇakatāya mayhaṁ, yvāhaṁ na kiñci byābādhemi tasaṁ vā thāvaraṁ vā.

sn42.13:28.5
28.6

Ubhayamettha kaṭaggāho, yaṁ camhi kāyena saṁvuto vācāya saṁvuto manasā saṁvuto, yañca kāyassa bhedā paraṁ maraṇā sugatiṁ saggaṁ lokaṁ upapajjissāmī’ti.

sn42.13:28.6
28.7

Tassa pāmojjaṁ jāyati.

sn42.13:28.7
28.8

Pamuditassa pīti jāyati.

sn42.13:28.8
28.9

Pītimanassa kāyo passambhati.

sn42.13:28.9
28.10

Passaddhakāyo sukhaṁ vedayati.

sn42.13:28.10
28.11

Sukhino cittaṁ samādhiyati.

sn42.13:28.11